Vaikka me ihmiset havaitsemme ilmastonmuutoksen ennen kaikkea maalla, vaikutukset alkavat näkyä myös jäätiköillä ja valtamerissä. Suurimpia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on ollut nimenomaan veden lämpötilan nousuihin ja jääpeitteiden hupenemiseen.
Veden lämpötilan nousu
Ilmaston lämmetessä lämpöenergian on pakkauduttava johonkin. Tämän ilmiön olemme voineet huomata lämpimämpinä kesinä ja leudompina talvina, mutta samalla moni ei tiedä, että suurin osa tästä lämpöenergiasta varastoituu itse asiassa meriin.
Valtamerien yhteenlaskettu massa on huomattavasti suurempi kuin ilmakehän paino. Tästä, ja monista muista syistä, merien kyky varastoida ilmastonmuutoksen tuottamaa lämpöenergiaa on huomattavasti ilmakehää parempi. Tällä voimalla on kuitenkin huonot puolensa.
Lämpötilojen kohotessa myös veden lämpölaajeneminen kasvattaa veden tilavuutta. Tämä puolestaan johtaa vääjäämättä merien pintojen nousuun. Samalla maapallon keskilämpötilan kohoaminen myös arktisilla alueilla on johtanut jäätiköiden sulamiseen, joista vapautuva vesi nostattaa myös lyhyellä aikavälillä merenpintaa.
Jäätiköiden sulaminen
Pienemmistä jäätiköistä poiketen Etelämantereen ja Grönlannin kaltaiset valtavat mannerjäätiköt eivät ole onneksi reagoineet ilmastonmuutokseen yhtä nopeaan tahtiin, mutta muutosta on kuitenkin havaittavissa. Tutkijat ovat myös huomanneet, että suurin osa maailman merien vedenpintojen noususta johtuu nimenomaan pienempien jäätiköiden sulamisesta, mutta nämä laskelmat eivät ole sataprosenttisen tarkkoja.
Emme kuitenkaan voi huokaista helpotuksesta, sillä mannerjäätiköiden sulaminen tulee vaikuttamaan tuleviin sukupolviin jo muutaman sadan vuoden päästä. Vaikka nykyiset kansat eivät tule tätä katastrofia todennäköisesti elämään, on tärkeää, että yhteiskunnat tarttuvat erilaisiin toimiin, jotta suurten mannerjäätiköiden sulaminen voidaan estää.
Esimerkiksi Etelämantereen niemimaalla vuosittain keskilämpötila on noussut viimeisen 50 vuoden aikana jopa 3 astetta. Vaikka tämä voi aluksi kuulostaa pieneltä arvolta, on se vaikuttanut drastisesti sekä niemimaan ilmastoon että siellä eläviin eliöihin ja kasvistoon.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset merivirtoihin
llmastonmuutoksen kasvattamat sateet laimentavat myös meriveden suolapitoisuutta. Samalla tapaa kohonneiden lämpötilojen odotetaan vaikuttavan erityisesti pohjoisilla alueilla, minkä vuoksi ilmakehä ei enää kykene imemään merestä haihtuvaa lämpöä normaaliin tapaan.
Odotetaankin, että nämä kaksi ilmiötä yhdessä voivat johtaa siihen, että Pohjois-Atlantin merivesi ei pian enää vajoa normaaliin tapaan kohti pohjaa, minkä vuoksi myös merivirtojen liikkeet alkavat heikentyä. Vaikka merivirtojen täysi pysähtyminen tämän vuosisadan aikana on hyvin epätodennäköistä, pienetkin muutokset näissä virroissa ennustavat esimerkiksi Suomeen ja muualle pohjoiseen entistä lämpimämpää säätä.