Vaikka Suomen viileä ilmasto ei ole ehtinyt vielä kärsiä ilmastonmuutoksen tuottamista negatiivista vaikutuksista Keski- ja Etelä-Euroopan tapaan, entistä lämpimämmät ja sateisemmat säät tuovat huonoja uutisia allergioista tai astmasta kärsiville ihmisille.
Heinäkasvien kukoistus
Lämpimämmät säät voivat pian johtaa siihen, että erilaisten heinäkasvien kukoistusaika saapuu myös Suomeen. Leudompi ilmasto voi toisin sanoen johtaa siihen, että Suomessa kukkii tulevaisuudessa entistä enemmän erilaisia heinälajeja, jonka seurauksena esimerkiksi heinäallergikot voivat alkaa kokemaan kukintojen aikana normaalia voimakkaampia allergiaoireita.
Samalla tapaa lämpimämmät keväät saavat koivut tuottamaan entistä enemmän siitepölyä, minkä ansiosta allergikot ja astmaatikot joutuvat pärskimään enemmän ja entistä voimakkaammin. Jos tämä ei vielä riittäisi, Suomeen on odotettavissa myös uusia vieraslajeja, jotka voivat aiheuttaa täysin uudenlaista herkistymistä sekä allergiaoireita myös sellaisilla ihmisillä, jotka eivät ole aikaisemmin suomalaisista lajeista saaneet oireita.
Uusia lääkkeitä, uusia lähestymistapoja
Mahdollisten uusien tulokkaiden selvittäminen, tutkiminen ja määrittäminen on nyt monelle laboratoriolle ja tutkimuslaitokselle ajankohtainen tehtävä. Tällä tapaa eri tutkimuslaitokset yhteistyössä voivat kehittää keinoja ja lähestymistapoja, joiden avulla allergikot ja astmaatikot voivat ehkäistä tai ainakin vähentää näiden tulokaslajien aiheuttamia oireita.
Yksi tärkeä tekijä voimakkaampien allergiaoireiden ehkäisemiseksi on siitepölyarvojen säännöllinen mittaaminen, jota seuraten allergikot ja astmaatikot voivat varautua mahdollisimman kattavista tulevaan siitepölykauteen. Allergia- ja astmaoireiden kurissa pitäminen perustuu oireiden ennaltaehkäisyyn, jonka vuoksi siitepölyarvojen mittaaminen on tärkeää. Pahimmista oireista kärsivien potilaiden onkin aloitettava lääkitys jo ennen kuin uusi allergiakausi alkaa.
Vaikka siitepölyarvoja mittaava verkosto on Suomessa jo varsin kattava, se perustuu edelleen pitkälti manuaaliseen kerättyihin tietoihin. Tämä puolestaan johtaa siihen, että tietoja ei voida päivittää täysin reaaliajassa, jolloin myös tulevien allergiajaksojen ennustaminen on haastavampaa.
Samalla on uutisoitu, että suunnitteilla on niin kutsuttu automatisoitu siitepölymäärien mittaus, mutta nykyiset siitepölyarvot eivät ole vielä johtaneet sen kehittämiseen.
Nämä ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään myös kansantaloudessa, sillä Suomessa allergioiden ja astman hoitoon liittyvät kustannukset tulevat kasvamaan systemaattisesti. Tällä hetkellä allergian ja astman hoitoon kuluu vuodessa arvioiden mukaan jopa 1,3–1,6 miljardia euroa ja tämän summan vain odotetaan kasvavan pitkittyneiden siitepölykausien ja uusien kasvitulokkaiden laajentuessa.